Imukuppihieronta
IMUKUPPIHIERONTA / KUIVAKUPPAUS
Ajattelin kirjoitella imukuppihieronnasta/kuivakuppauksesta. Kävin Helsingissä imukuppihieronta kurssilla ja sain paljon uutta tietoa ja harjoitusta sieltä. Mukaan tarttui myös lisää erilaisia imukuppeja. Aiemmin olin jo kokeillut ns.sienikupeilla kuivakupata itseäni sekä muutamalle tuttavalle kokeilin imukuppihierontaa sekä kuivakuppausta. He kokivat hoidon jälkeen olonsa rentoutuneeksi ja hyväksi. Monet jopa kyselivät, koska pääsisivät uudelleen? Nyt voin sanoa, että NYT pääsee. Aloitan hoitolassa tekemään kyseistä hoitoa.
Kuppauksen historiaa vähäsen. Islamilaisessa traditiossa kuppaus on ollut tärkeä osa jo 1400-vuoden ajan ja vielä nykypäivänäkin monet muslimit hoitavat itseään kuppauksella.
Kiinassa kuppaus on ollut jo 3000 vuoden ajan yksi tärkeimmistä perinteisistä hoitomuodoista. Suomessa kuppausta on harjoitettu ilmeisesti 1400-luvulta lähtien mutta ikivanhaa kuivakuppausta vasta 2000-luvulla.
Mitä imukuppihieronta sitten oikein on?
Imukuppihieronta perustuu kupin muodostamaan alipaineeseen. Kupin muodostama paine irrottaa lihaskalvon lihaksesta. Kuivakuppauksessa ei tehdä ihoon reikiä tai viiltoja. Kuppeja liu`utetaan iholla öljyn avulla. Imukuppeja voidaan käyttää hieronnan yhteydessä kuivakuppaukseen. Kuppauksessa imukuppi asetetaan vaikuttamaan esim. kipukohdalla. Voidaan tehdä kipu/akupiste käsittelyä. Kun kuppeja liikutellaan ihon pinnalla, verenkierto vilkastuu ja aineenvaihdunta paranee. Hoito rentouttaa lihaksia ja avaa lihaskalvoja, lihaksessa voi olla voimakas lämmöntunne. Hoito avaa energiaratoja, tehostaa kuona-aineiden ja nesteiden poistoa.
Hoidolla voi saada apua stressiin, erilaisiin lihas- ja nivelkipuihin, iskiaskipuihin, erilaisiin jalkapohjan ongelmiin (plantaari faskiitti, väsyneet jalkapohjat), jännitys niskaan, tenniskyynärpäähän/hiirikäteen, päänsärkyyn, astma/yskä/vilustumioireet, kosmeettiseen selluliittiiin sekä hoitaa arpikudosta sekä turvotusta.
Hoito voidaan kohdistaa vain osalle kehoa tai koko vartalolle. Hoidon kesto vaihtelee, riippuen millainen hoito tehdään. Esim. Niska-hartia seudun käsittelee 30 minuutissa. Koko vartaloa takaa (selkä, pakarat, reidet, pohkeet), hoitoon menee n.1,5h. Imukuppihieronnalla saadaan koko vartalolle tehokas käsittely.
Aloitan hoitolassa tekemään nyt aluksi Niska- hartia imukuppihierontaa 30 min ajan.
HOIDON ESTEET /RAJOITUKSET OVAT:
kumi/silikoni allergia
irtoluomet ( luomi voi turpoa, ärtyä)
vakavat ihosairaudet, jos on sairastunut vyöruusun
vakavat sairaudet, syöpä
verenohennus / kortisoni lääkitys
suonikohjut, myös leikatut
raskaus
verisairaudet, anemia
vaikea sydän sairaus, sydämen vajaatoiminta, TAHDISTIN
tuoreet vammat, venähdykset
kuume, tulehdussairaudet
asperiinin säännöllinen käyttö
erittäin karvainen iho
JOS EPÄSELVÄÄ KYSY LÄÄKÄRIN MIELIPIDE
HOIDON JÄLKEEN voi olla huimausta, pyörrytystä, pahoinvointia, päänsärkyä, palautumiskipua.
HUOM! voi tulla myös mustelmia ja verenpurkaumia.
On hyvä juoda paljon vettä ja levätä
EI liikuntaa / avantouintia hoidon jälkeen (hoito päivänä), ennen hoitoa voi.
Seuraavana päivänä on hyvä venytellä
Palautuminen kestää yleensä 2-3 päivää, voi mennä viikkokin.
Hoitoa SUOSITELLAAN sarjahoitona.
SUOSITUS 3x viikon välein ja sen jälkeen säännöllisesti 1x kk.
Tervetuloa kokeilemaan 🙂
Terkuin Marika
Vyöhyketerapia
Koko kehon vyöhyketerapia eli refleksologia
Vyöhyketerapia on ikivanha hoitomuoto. Varhaisimmat viitteet on löydetty yli 5000 vuoden takaa muinaisesta Egyptistä. Historiaa löytyy myös antiikin Kreikasta, Kiinasta, Intiasta sekä Etelä-Amerikasta. Amerikkalaiset lääkärit alkoivat kehittää intiaaneilta löytämäänsä hoitoa 1900- luvun alussa. Suomeen lajin toi 1980-luvulla ruotsalainen Karl-Axel Lind.
Minä olen käynyt koulutukseni Tampereella MedikaNovassa, jossa koulutus perustuu Karl-Axel Lindin menetelmään ja materiaaleihin. Opettajana on toiminut Anna-Kaarina Lind.
Vyöhyketerapia on miellyttävä tapa edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä aktivoida kehon toimintaa. Hoidon avulla puretaan jännityksiä sekä tukoksia.
Mitä sitten hoidossa tapahtuu?? Hoidon aluksi laitan asiakkaan jalat hetkeksi jalkakylpyyn ja tämän aikana haastattelen asiakkaan. Hoidossa huomioin mahdolliset sairaudet ja lääkitykset. Kylvetyksen jälkeen asiakas saa rentoutua lämpimän peiton alla säädettävässä tuolissa makuuasennossa. Asiakkaalla olisi hyvä olla rennot vaatteet yllä. Hoidon aikana ollaan hiljaa ja keskitytään hoitoon. Asiakas keskittyy kuuntelemaan omaa kroppaansa ja tuntemuksiaan jos niitä on. Hoidossa stimuloidaan kehossa olevia heijasteita mm. jalkateristä, sääristä, korvista ja päästä. Hoito tapahtuu käsin painelemalla, hieromalla sekä vyöhykepuikkojen avuin.Usein löytyy kipukohtia eri puolilta jalkoja/kehoa, ne ovat heijasteita elimistön häiriötiloista. Toivon asiakkaan kertovan tuntemuksistaan hoidon aikana tai hoidon jälkeen. Makeaa kipua saa tuntua mutta käsittely ei saa tuntua muuten kivuliaalta/tukalalta. Kipuvaihe helpottuu ja hoidon edetessä tulee miellyttävän rentoutunut olo. Hoidon jälkeen on hyvä juoda runsaasti vettä (auttaa kuona-aineiden poistumista) ja ottaa loppupäivä rauhallisesti, välttäen kahvia, alkoholia ja muita nautintoaineita. Käsittelyn jälkeen olisi myös hyvä kuunnella itseään. Hoito kestää 60-90 min.
Hoidon vaikutuksia ovat mm. rentoutuminen, unen laadun parantaminen, stressin lievitys, kivun helpotus, verenkierron ja aineenvaihdunnan vilkastuminen, suolistovaivojen helpotus, kuukautiskipujen lievitys, vaihdevuosivaivojen helpotus. Hoidon vaikutukset ovat yksilöllisiä.
Refleksologiaa voi suositella hyvin monenlaisiin vaivoihin, esim. stressi, päänsärky, yleinen väsymys, uupumus, unettomuus, niska- ja hartiasäryt, iskias, selkäkivut, kivut yleensä, astma, allergiat, naistenvaivat (vaihdevuodet, kuukautiskivut), aineenvaihduntaongelmat jne.
Vyöhyketerapia ei sovi jos sinulla on aktiivi- ja hoitovaiheessa oleva pahanlaatuinen kasvain, kuumetta, juuri tehty leikkaus. Muistathan myös mainita jos olet raskaana tai sinulla on sydämentahdistin tai tehty elinsiirto.
Hoitokertojen määrä on yksilöllinen riippuen asiakkaan tilanteesta. Refleksologiaa suositellaan otettavan sarjahoitona, jotta hoidosta saisi parhaimman mahdollisimman hyödyn. Jo 3-5 hoitokertaa antavat hyvän olon ja tuloksia.
Parasta ja helpointa on hoitaa terveyttään ennaltaehkäisevästi
Tervetuloa vyöhyketerapiahoitoon 🙂
Terkuin Marika
Ihana, Kamala Kaamos
Olen lueskellut nyt paljon kaamosaiheisia tekstejä, että minkälaisia vaikutuksia sillä on moniin ja kuinka siitä oikein selviydytään tai kuinka se selätetään. Se on totta, että valon väheneminen vaikuttaa moniin, itseenikin, mutta silti mietin, että miksi siitä pitää niin kovasti selviytyä? Selviytymisellä tulee itsellä mieleen stressitila: taistele, pakene, lamaannu. Mitäs jos me muutetaankin ajatustapaa, hyväksytään tämä pimeä aika ja sen tuomat muutokset itsessä ja sopeudutaan, eikä niin kovasti yritetä selviytyä.
Tuntuu, että ihmisillä on just nyt kiire, kiire töissä, kiire perheessä, kiire omien ja lasten harrastusten takia, kiire nukkumaan, kiire sairastamaan…ja samalla tekemättömien asioiden lista pyörii oravanpyöränä päässä. Varsinkin joulun alla. Kiire on ihmisen itsensä luoma ja mietinkin, että se voi olla monille keino selviytyä tästä kaamosajasta. Kaamos yrittää taas viestiä sinulle ihan jotain muuta, että rauhoituhan vähän. Kaamos kutsuu sinua pysähtymään, lepäämään, hiljentymään, niin kuin luontokin ympärillä on rauhoittunut ja hiljentynyt.
Itse olen kaamosihminen, jos niin voi sanoa. Valon määrän väheneminen vaikuttaa minuun selkeästi. Olen kuin karhu, joka menee talviunille ja herää vasta, kun kevät koittaa ja valoisuus lisääntyy. Minulla unen tarve lisääntyy ja päiväsaikaan koen enemmän väsymystä kuin kevät ja kesäaikaan. Ja ajatus kulkee hitaammin, minä kuljen hitaammin. En ehkä muista aina kaikkia asioita.
Toisaalta nautin tästä kaamosajasta. Siitä, että kotiin tullessa voi sytytellä kynttilöitä, mennä sohvalle ja vetää peitto päälle, villasukat jalkaan, ottaa päikkärit. Nautin koiralenkeistä pimeään aikaan. Luonto ja metsä näyttäytyy ihan erilaiselta pimeydessä. Nyt haluan omaa aikaa enemmän. Aikaa olla yksin. Itsestä tuntuu, että se ahdistus itselle kaamosaikana tulee siitä, jos en saa olla hitaampi, en saa olla välillä yksin tai en saa levättyä tarpeeksi eikä siitä, että minulla olisi kiire. Kaamosaikaan en ole niin sosiaalinen kuin kesä aikaan. Kesällä haluan tehdä ja kokea asioita enemmän. Olen enemmän avoin ympäröivään maailmaan. Nyt taas tykkään käpertyä itseeni ja elää omassa kaamoskuplassani. Oma piiri rajoittuu kotiin, perheeseen ja työhön.
Kaamosoireet voivat monilla pahentua, niin että mieliala on kovin matala ja mitään ei saa oikein aikaiseksi. Netistä löytyy paljon hyviä keinoja helpottamaan oireita. Kaamosaikana helpotusta monille on tuonut kirkasvalohoito ja se on tutkitusti tehokkain keino kaamosväsymykseen. Itseltänikin kirkasvalolamppu löytyy kotoa ja sen loisteessa aamuisin “paistattelen” ja se on kyllä auttanut. Kaamosaikaankin on kirkkaita päiviä ja silloin kannattaa mennä ulos ja nauttia valosta. Mielestäni jokaisen suomalaisen pitäisi myös syödä kaamosaikaan D-vitamiinia. D-vitamiini varastot tyhjenee parissa kuukaudessa, niin talviaikaan d-vitamiinilisä ei ole pahitteeksi. D-vitamiini auttaa monilla mielialaan, muistiin ja vastustuskykyyn.
Mitäs, jos me annettaisiinkin kaamokselle mahdollisuus sallia itselle arjen keskellä vähän enemmän lepoa, yrittää vähän vähemmän, antaa aikaa itselle. Jos jotain ei jaksa tehdä, niin sallia sekin, että se on ihan ok, eikä kokea syyllisyyttä tekemättömistä asioista. Tehdä niitä asioita, mistä tulee hyvä olo. Käydä lenkillä, tavata ystäviä tai olla yksin, lukea, nukkua päiväunet hyvällä omalla tunnolla, mennä kylpylään tai hemmotella itseäsi muutoin.
Mitäs jos selviytymisen sijaan nauttisitkin tästä pimeästä ajasta. Koen, että meillä on Suomessa erityinen rikkaus se, että on useampi vuodenaika ja jokaisessa on oma viehätyksensä ja tämän ajan yhtenä viehätyksenä on kaamos. Otetaan nyt Kaamos vastaan kuin vanha ystävä, joka nähdään pitkästä aikaa. Halaa sitä ja kuuntele, mitä kaamos haluaa sinulle kertoa.
Terkuin,
Kirsi
DIABETES JA DIABEETIKON JALKOJEN OMAHOITO
Tänään 14.11.19 vietetään Maailma Diabetespäivää. Kirjoitan tähän ensin Diabeteksestä sairautena ja lopuksi diabeetikon jalkojen omahoidosta.
Diabetes
Diabetes on aineenvaihduntasairaus, jossa häiriö on haiman insuliinintuotannossa ja on pitkäaikaisesti kohonnut verensokeri. Diabetesta tunnetaan useita eri tyyppejä. Päätyypit ovat tyypin 1 diabetes, tyypin 2 diabetes ja raskausdiabetes. Uusimpien tutkimusten mukaan 2.tyypin diabetes ei ole yksi yhtenäinen ryhmä, vaan se pitäisi jakaa usempaan alaryhmään. Diabeteksen monimuotoisuuden takia pitäisi puhua diabetiksista eikä vaan diabeteksesta.
Suomessa arvioidaan tällä hetkellä olevan yhteensä noin 500 000 diabetesta sairastavaa. Heistä ylivoimainen enemmistö (75–80 %) sairastaa tyypin 2 diabetesta. Diabetes voidaan todeta selkeiden oireiden (väsymys, laihtuminen, virtsanerityksen lisääntyminen, jano ja elimistön kuivuminen) ja korkean verensokerin perusteella.
Diabeteksen hoidon päätavoite on saada verensokeri riittävän lähelle normaalia tasoa. Verensokeriin vaikuttavat oman insuliininerityksen ja -vaikutuksen lisäksi mm. ruokavalio, liikunta, stressi ja muut sairaudet. Verensokeria voidaan alentaa erilaisilla diabeteslääkkeillä. Insuliinin lisäksi on muitakin pistoslääkkeitä sekä useita eri tavoin vaikuttavia tabletteja.
Diabeteksen yhteydessä voi ilmaantua jalkaongelmia, joista yleisimpiä ovat jalkojen pitkäaikaiset (krooniset) haavaumat. Niiden vaara suurenee vuosien mittaan samalla, kun alkaa ilmaantua diabeteksen lisäsairauksia, etenkin ääreishermojen häiriöitä eli Neuropatiaa.
Neuropatian eli hermoston toiminnan vaurioiden tyypillisiä oireita ovat pistely, puutumisen tunne ja kipu jalkaterien alueella. Alussa voi esiintyä liiallista ihon herkistymistä, jolloin kosketus tuntuu epämiellyttävän voimakkaana. Vaurion edetessä jalkaterien tunto heikkenee. Sen seurauksena jalka ei tunne sopimattomien kenkien aiheuttamia hiertymiä, jolloin jalka voi vaurioitua ja tulehtua, ennen kuin asiaan osataan kiinnittää huomiota. Jos on todettu neuropatiaa, jalkojen tilan säännöllinen tarkkailu ja huolellinen hoito ovat tarpeen.
Diabeetikon jalkojen omahoito
Diabeteksen hyvään hoitoon kuuluu jalkojen omahoito, johon sisältyy jalkojen tarkastamisen lisäksi jalkahygienia, jalkojen rasvaus, sopivat jalkineet ja sukat sekä jalkajumppa.
Diabeetikoille syntyy jalkavammoja herkemmin kuin muille. Jalkaongelmien hoidossa ehkäisy on kaikkein tärkeintä ja myös tehokkainta. Tämän vuoksi jalkojen tarkkailuun ja hoitoon kannattaa paneutua. Lääkäri, diabeteshoitaja, jalkojenhoitaja ja jalkaterapeutti antavat ohjausta ja tukea jalkojen hoitamisessa, mutta suurin vastuu on diabeetikolla itsellä. Säännölliset käynnit jalkahoitajalla on tärkeä osa diabeetikon jalkojenhoitoa.
Muistilistaa Diabeetikolle jalkojen omahoitoon
- TARKISTA JALKASI PÄIVITTÄIN Tarkista Jalkapohjan iho, varpaiden välit.
- PESE JALAT JOKA PÄIVÄ Ihonlämpöisellä vedellä ja kuivaa varvasvälit huolellisesti.
- RASVAA JALAT PÄIVITTÄIN Säännöllinen rasvaus estää ihon kuivumista
- LYHENNÄ KYNNET Lyhennä varpaan pään mukaan ja kynnen terävät kulmat hio varovasti viilalla
- SOPIVAT SUKAT Oikea sukkakoko, oikea sukkamateriaali. Sukka suojaa jalkaa kengissä hiertymiltä
- JALKINEET Kengissä tulee olla riittävästi tilaa ja tukea. Sovita uutta kenkää iltapäivällä. Käyntivara oman jalkaterän lisäksi 1-1,5 cm.Kenkien ulkopohjan on oltava tukeva ja joustava. Tunnustele kenkien sisäpuolen saumat ja vuorien kulumat, saattavat hiertää.
- ÄLÄ KULJE AVOJALOIN Paljain jaloin kävely altistaa ihon rikkoutumiselle. Mikäli jaloissa on todettu hermomuutoksia, suositellaan sisäjalkineita.
- JALKAJUMPPA Jalkavoimistelu tukee jalkaterän ja varpaiden lihasten sekä nivelten toimintoja. Yksinkertaiset liikkeet kuten esimerkiksi nilkan ojennus ja koukistus vähentävät turvotusta ja sopivat lähes jokaiselle.
- VÄLTETTEVÄ Ihon hiomista ja vuolemista, Kuumaa ja kylmää (palelutumariski, palovammariski), Känsälaastareita tai voiteita (ihoa syövyttävää)
Lähteet:
Duodecim-Terveyskirjasto
Diabetestalo.fi
Diabetesliitto.fi
PIHKAVOIDE
Jos kuusen oksa tai kuori vaurioituu, niin kuusi tuottaa pihkaa parantaakseen vaurioituneen kohdan. Kuusi puolustautuu pihkan avulla bakteereita, sieniä ja hiivoja vastaan. Pihka on ollut käytössä haavojen ja ihotulehdusten hoidossa kansanlääkinnässä vuosisatojen ajan ja pihkavoiteesta on tehty tutkimuksia ja se on todettu laajakirjoisesti antimikrobiseksi aineeksi.
Kuusenpihka on siis antibakteerinen aine, joka hoitaa ja suojaa ihmisen ja eläimen ihoa. Pihkavoide on hyvä pienten ihorikkeymien/haavojen hoidossa ihmsillä ja eläimillä. Pihkavoide on nykyisin myös käytössä laajasti terveydenhoidon piirissä ja on päätynyt myös eläinlääketieteen pariin.
Opiskellessamme Jalkahoitajiksi huomasimme pihkavoiteen tehon, joka on erittäin hyvä halkeilevien kantapäiden ja kovettumien hoidossa. Asiakkaat kertoivat myös hyviä kokemuksia esim. ihottuman hoidossa. Kotieläimien haavojen ja ihon hoidossa pihkavoide on myös hyvä. Muun muassa koirien/ kissojen tassujen pienet ihorikkeymät paranee nopeasti ja hyvin.
Pidetään huolta meidän jalkojen ja tassujen ihosta!
Kirsi & Marika
Metsä
Jos läheltäsi löytyy metsä tai kaupingissa jokin luonnonalue, puisto, niin sinne kannattaa mennä kävelemään. Tutkimusten mukaan metsässä oleskelu laskee sydämen sykettä ja verenpainetta. Kaikkein selkeimmin metsässä oleilu vaikuttaa mielialaan, sillä metsä rauhoittaa ja nopeuttaa stressistä palautumista. Metsäntutkimuslaitoksen selvityksen mukaan hyvin lyhyet ajat metsässä vaikuttavat ihmisen psyykkeeseen ja fysiikkaan. Verenpaineen laskemisen lisäksi päivittäin metsässä vietetyt 20 minuuttia kohottavat elinvoimaisuuden tunnetta.
Meidän perheeseen kuuluu Suomenajokoira Rokka, jonka kanssa tulee päivittäin tehtyä metsälenkkejä. Metsän rauhassa kaikki aistit herkistyy. Kannattaa pysähtyä, koskettaa puunrungoa, havunoksaa ja tuoksutella kuusen tai männyn tuoksua ja antaa silmien levätä luonnon maisemassa ja kuunnella metsän ääniä. Itse olen ainakin huomannut, että murheet jää metsään tai olo on jotenkin kevyempi ja ajatukset selkiytyy metsässä. Rokan käyttäytymistä metsässä on myös tosi mielenkiintoista seurata, kun esimerkiksi hajuaisti tuo koiralle valtavasti tietoa ympäristöstä, mihin ihminen ei taas pysty.
Metsästä voi nauttia monin tavoin. Leppoisaa kävelyä, polkujuoksua, marjastusta, sienestystä. Metsä/ Luonto vaikuttaa myönteisesti myös sitä kautta, että se saa ihmiset liikkumaan. Jos sinun ei ole mahdollista mennä metsään ja asut kaupungissa, niin kaupunkipuistoillakin on havaittu olevan elvyttäviä vaikutuksia. Etsi itsellesi tänään lähin metsä tai luontoalue ja mene nauttimaan syksyisestä päivästä, joka tänään on alkoi pikku pakkasella ja auringonpaisteella.
Mukavaa päivää kaikille,
Metsäterkuin,
Kirsi ja Rokka
INTIALAINEN PÄÄHIERONTA
Intialainen päähieronta on osa ayurvedista perinnettä, jota on harjoitettu Intiassa jo yli 5000 vuotta. Intiassa pääasiassa naiset hierovat toisiaan kylässä ja kotona. Eurooppaan intialainen päähieronta tuli 1970-luvulla sokean Intialaisen Narendra Mehtan mukaan ja Suomeen 1999 toi Mehtan oppilas irlantilaissyntyinen Dee Ahren 1990-luvun lopussa. Tämä hoitomuoto on muokkautunut jonkin verran kouluttajien ja hoidon harjoittajien käsissä. Jokaisen hierontaa tekevän kädet luovat omaa käsialaansa, kuitenkin säilyttäen samana hoidon vaikutuksen ja tekniikat.
Hoito tehdään vaatteet päällä, tuolilla istuen jalat tukevasti lattiassa. Usein käytän lämmintä kauratyynyä jalkojen alla, etenkin talviaikaa. Käsien annetaan levätä tyynyllä, joka on asiakkaan sylissä, jotta kädet/hartiaseutu ovat mahdollisimman rentona. Hoitoa tehdessä seison asiakkaan takana käsillä hieroen käyttäen eri hieronta tekniikkoja. Hoidossa käsittelen yläselkää, hartiaa, olkavarsia, niskaa, päätä sekä kasvoja ja korvia. Selkä, hartiat, yläraajat, niska ja pää ovat tärkeitä energiakeskuksia; mm. Stressi, vihastuminen ja jännitys aiheuttavat niskan jäykkyyttä, kipuja selässä, hartioilla ja olkavarsissa, päänsärkyjä ja silmäoireita. Hoidossa en käytä öljyä. Hoitoa on helpompi ja miellyttävämpi tehdä mikäli asiakkailla ei ole paljon muotoilutuotteita hiuksissa. Hoidon aikana suositellaan hiljaa oloa ja moni vaipuukin horrokseen tai on aikeissa nukahtaa ellei nukahdakin. Monesti hoidettaessa huomaa, kun pää alkaa nytkähdellä.
Hoito rentouttaa ja tasapainottaa. Pään alueen verenkierron vilkastuminen laukaisee pään alueen jännityksiä, lievittää stressiä, edistää hiusten terveyttä ja rauhoittaa silmiä. Käsittely tuo helpotusta niska- ja hartiaseudun särkyihin ja päänsärkyyn. Käsittely lisää aivojen hapensaantia, vähentää kasvoalueen turvotusta ja on avuksi jännitystiloihin. Verenkierto ja aineenvaihdunta vilkastuu, kuona-aineiden poistuminen tehostuu.
Sopii lähes kaikille rentoutusta ja hemmottelua kaipaaville. Kiireisille henkilöille keskittymiskyvyn lisäämiseksi ja vireystason kohottajaksi.
Yleiseen rauhoittumiseen ja unenlaadun parantamiseen.
Hoitoa Ei tehdä Jos sinulla on pahanlaatuinen kasvain, aivoverenkiertohäiriöitä tai akuutti infektio (tulehdus).
Hoidossa huomioidaan raskaus ( alle 3kk hoitoa ei tehdä), epilepsia ja sydämentahdistin. Muistathan näistä mainita.
Ennen hoitoa täytätän aina hoidossa huomioitavan haastattelulomakkeen.
Hoidon jälkeen voi olla väsymystä ja palelua. Huoneenlämpöistä vettä on hyvä juoda hoidon jälkeen ja vettä kannattaa tankata jo ennen hoitoon tuloa. Talvi aikaa suosittelen hoidon jälkeen laittamaan pipon päähän.
Hoidon jälkeen asiakkailta kuultuja kommentteja ovat :
“ päähieronta varmaan nukutti minut niin etten olisi aamulla jaksanut millään herätä, en sitten millään”
“ virkistääkö tommonen päähieronta? Mä olen ollut pitkästä aikaa tosi pirteä tänään, kuin uusi ihminen”
“Todella rentouttava kokemus, joka sai arjen murheet katoamaan kokonaan hetkeksi. Suosittelen”
“Nukahdin Marikan käsiin päähieronnan aikana. Päähieronta helpotti stressaantunutta oloa”
Tervetuloa kokeilemaan intialaista päähierontaa!
Terkuin,
Marika
Jalkateräjumppa
Jalkajumppa virkistää, laittaa veren kiertämään ja vahvistaa jalkaterän pieniä lihaksia. Tuetuissa kengissä jalkaterä ja nilkka ei pääse kunnolla liikkumaan. Jalkavoimistelulla voidaan tukea jalkaterän ja varpaiden nivelten ja lihasten toimintoja, sekä ehkäistä, että korjata varpaiden virheasentojen syntymistä. Jalkaterän jumppaa olisi hyvä tehdä n. 3-5 x viikossa.
Laitamme tähän muutamia yksinkertaisia ja helposti muistettavia jumppaohjeita, joilla on hyvä aloittaa.
Aloita jalkateräjumppa ensin nilkan ojennus ja koukistus liikkeellä ja pyörittele nilkkoja. Tee tätä muutamia kertoja.
VARPAIDEN HAROTUS
Istu tuolilla jalkapohja alustaa vasten tai voit tehdä tämän myös seisten. Loitonna varpaita toisistaan, niin että varvasvälit aukeavat. Varpaat pysyvät alustassa koko liikkeen ajan. Pidä varpaita harotuksessa n. 5 sekuntia ja sitten rentouta. Toista n. 3 kertaa. Voit aluksi auttaa sormin harottamaan varpaita.
PÄKIÄLLEEN NOUSU
Nouse rauhallisesti päkiöille 10 x ja toista 2-3 x. Päkiöille nousu vahvistaa pohjelihaksia ja kehittää tasapainoa. Jos et pysty tekemään seisovilleen, niin voit tuolissa istuen myös nostaa jalkateriä päkiälle ja alas.
Ota tukeva ote päkiän molemmilta reunoilta ja laita pari sormea keskelle jalkapohjaa. Nosta keskeltä ylös ja taivuta samalla jalkaterän reunoja alas. Taivuttele jalkaterää edestakaisin noin minuutti.
JALKATERÄN KIERTO “Jalkaterän tiskirätti kierto venytys”
Tämän harjoituksen avulla houkutellaan unohdettua kiertoliikettä takaisin jalkaterään.
Istu tuolilla ja nosta jalka syliin. Ota toisella kädellä tukeva ote kantapäästä, toisella kädellä jalkaterästä päkiöiden kohdalta.
Väännä jalkaterää kuin tiskirättiä: Kierrä kantapäätä ylös kohti kattoa ja jalkaterän etuosaa alas kohti lattiaa. Pidä nilkka 90 asteen kulmassa.
Tee liikettä aluksi minuutin ajan, jalkaterää tasaiseen tahtiin väännellen. Vaihda jalkaa.
Omahoitoa on myös voimistelu ja venyttely. Olipa sinulla vaivaisenluu, vasaravarpaat tai terve jalka, hyödyt näistä jumppaohjeista. Internetistä löytyy paljon erilaisia jalkateräjumppaohjeita. Lisää ohjeita voi halutessaan hakea internetistä hakusanalla jalkateräjumppa.
Jalkojen Omahoito
Oleellinen osa jalkojen hyvinvointia on jalkojen omahoito. Perusterveillä jalkojen omahoito on yhtä tärkeää kuin pitkäaikaissairailla ja näin voit ennaltaehkäistä ongelmia jalkojen alueella. Diabetes tai muut pitkäaikaissairaudet kuten esim. Reumasairaudet aiheuttavat jalkojen alueelle ongelmia, joten jalkojen omahoito on tällöin erittäin tärkeää. Ikääntyminen ja perussairaudet aiheuttavat monesti toimintakyvyn laskua ja vaikuttavat kykyyn itse hoitaa jalkojaan, jolloin säännöllinen käynti jalkahoitajalla on tärkeää.
Listaamme tähän muutamia jokapäiväisiä asioita, mihin on hyvä muistaa kiinnittää yleisesti huomiota jalkojenhoidossa ja muistutuksena meille kaikille.
- Jalat olisi hyvä pestä päivittäin ja hyvin kuivata pyyhkeellä, varsinkin varpaanvälit ettei sinne jäisi kosteutta ja aiheuttaisi varpaidenvälien hautumasta.
- Tarkista jalkojen iho, tarkista miltä jalkapohjan iho näyttää, onko iho kovin kuiva, hikoileeko jalkapohjat? Onko iho ja varpaanvälit ehjät? Onko jalkapohjassa kovettumia tai känsiä? Onko ihossa punoitusta, kuumotusta tai kipua?
- Jalkojen Ihon säännöllinen rasvaus on tärkeää. Rasvaus estää ihon kuivumista ja halkeamien syntymistä. Varpaidenvälejä ei saa rasvata.
- Kynsiä ei saa leikata liian lyhyeksi ja muista leikkata kynnet varpaan pään muodon mukaan.
- Sukkien valinta on myös tärkeää ja omalla kohdalla sukkien materiaalin vaihto vaikutti suuresti jalkapohjien ihon kuntoon. Itselläni on hikoilevat jalat ja jouduin vaihtamaan sukkia päivän aikana muutamaankin kertaan. Jalkojenhoidon opiskelun aikana tajusin, että olen aina käyttänyt pelkästään puuvillasukkia, joka itselleni oli täysin väärä valinta. Joten jos sinulla on hikoilevat jalat, huomaat, että sukat tuntuu kosteilta päivän aikana/jälkeen, niin suosittelen vaihtamaan sukat täysin keinokuitusukkiin, jotka päästävät/siirtävät kosteuden pois jalasta ja näin jalan iho pysyy kuivana ja parempana. Puuvillasukat imevät kaiken kosteuden sukkaan ja pysyy sukassa kauan ja näin voi aiheuttaa jalkojen hautumista, ihorikkoja ja varpaanvälien hautumista. Jos sinulla on kuivat, viileät jalat, niin puuvillasukat sopivat sinulle ihan hyvin. Nykyään myydään paljon sekoitesukkia, joissa osa materiaalista on puuvillaa ja loput keinokuitua. Bambusukat ovat myös hyviä kosteudensiirrossa ja pitävät jalat kuivina. Kannattaa kaupassa tutustua tarkemmin sukkiin ja mistä materiaalista ne on tehty. Ja jos olet villasukka fani, niin villakin kerää kosteutta ja voi pitkään käytettynä jaloissa aiheuttaa jalkoihin hautumia. Vinkiksi, että villasukan alle kannattaa laittaa ensin keinokuitu/keinokuitusekoitesukka, joka siirtää jalan iholta kosteuden pois ja näin iho pysyy kuivana ja villa lämmittää. Sukkien oikea koko on myös tärkeää. Älä osta itsellesi liian pieniä sukkia, jotka puristavat tai kiristävät.
- Kengissä tulee lapsilla ja aikuisillakin olla riittävästi tilaa. Kenkien sisäpituus aikuisella pitää olla 1-1,5 cm pidempi kuin jalka ja lapsilla 2 cm. Sopimattomat kengät voivat aiheuttaa rakkoja, hankaumia. Hyvä kenkä on pohjaltaan joustava, pitävä ja taipuu oikeasta kohtaa päkiän alueelta. Korkeakorkoisissa kengissä ajan kuluessa kehittyy jalkateriin ja varsinkin pohkeiden alueen lihaksiin epätasapainoa, niveliin kohdistuu vääränlaista kuormitusta ja se myös altistaa jalkaterän etuosan virheasennoille. Etujalkaterän ongelmat, kuten kovettumat, känsät lisääntyvät korkeakorkoisen kengän käytöstä.
- Jalkateräjumppa vahvistaa jalkaterän pieniä lihaksia ja näin auttaa ennaltaehkäisemään esimerkiksi vaivasenluun kehittymistä. Kirjoitamme myöhemmin lisää jalkajumpasta ja listaamme muutamia hyviä jalkateräjumppaohjeita
Pidetään huolta arvokkaista jaloistamme.
Kirsi & Marika
PIHKASSA
Olen niin innoissani aloittaessani tämän blogin kirjoittamisen.
Opiskelijaystäväni Marikan kanssa suoritimme jalkojenhoidon ammattitutkinnon toukokuussa 2019. Me molemmat olemme terveydenhuollon ammattilaisia ja tehty hoitotyötä lähes 20 vuotta, joten keväällä meistä molemmista tuntui, että nyt on aika tehdä jotain muuta ja päätimme yhdessä perustaa jalka- ja hyvinvointihoitolan. Opiskeluaikana käytimme hoitolassa asiakkaille paljon Pihkavoidetta kovettumien ja halkeilevien kantapäiden hoidossa.
Monet asiakkaat kehuivat pihkavoidetta ja kertoivat sen oikeasti auttavan säännöllisesti käytettynä pehmentämään kovettumia ja parantamaan halkeamia kantapäissä.
Pihkan luonnonaineen parannusvoima on todistettu myös lääketieteellisesti. Pihkavoiteen käyttö haavojen ja ihon infektioiden hoidossa on vanha kansanlääkinnän keino. Pihkavoidetta käytetään haavojen hoidossa useissa suomalaisissa yliopisto- ja keskussairaaloissa. Hoitajana haluan kuitenkin muistuttaa, että haavanhoidossa ja varsinkin, jos haava on tulehtunut, niin käy aina ensin näyttämässä haavaa terveysaseman sairaanhoitajalle ennen kuin itse lähdet sitä hoitamaan. Pitää myös muistaa, että Pihkavoide ei sovi kaikille, esim. Hartsiallergikoille.
Monilla Jalkahoitajilla on ammattikäytössä Peclavuksen tuotesarja, josta löytyy yhtenä tuotteena Pihkavoide/Halkeamavoide, joka on lääketieteellisestikin todettu hyväksi erittäin kuivan ja halkeilevien kantapäiden hoidossa. Tätä Pihkavoidetta käytämme hoitolassamme jalkahoidossa ja myymme myös tuotetta asiakkaille.
Luonto, metsä ja luonnonmukaisuus on meille kummallekin erittäin tärkeää ja kun mietimme Jalka- ja hyvinvointihoitolamme nimeä, niin PIHKANTAIKA nimenä tuntui juuri oikealta. Pihka ikään kuin yhdisti kaiken kokonaisuudeksi.
Kirjoittelemme molemmat tätä blogia ja kirjoitamme aiheita jalkaterveydestä, kehon hyvinvoinnista, luonnosta ja meille tärkeistä asioista. Me toivomme, että nämä kirjoitukset inspiroivat sinuakin kohti parempaa hyvinvointia. Muista, että kehosi on temppelisi. Pidä temppelistäsi ja jaloistasi hyvää huolta.
Pihkaterkuin,
Kirsi & Marika
”Päämäärää kohti kuljettaessa on erittäin tärkeää kiinnittää huomiota tiehen jota kulkee. Tie opettaa meille oikean tavan päästä perille ja rikastuttaa meitä matkallamme.”
Paulo Coelho